Alkusanat

Tässä se taas on. Käsiinne on kulkeutunut niinsanotusti - pala taivasta ja pala tunkiota. Einon urkukoulun jatkoksi on rumpalit: Juho Hakkoola ja Kalevi Hauta-Pakka ovat luoneet rumpsutuskoulun kaikkien lyömisvimmaasten avuksi, jotta se saattaas joskus kuulostaa muultakin kuin yksinkertaasesti ... huonolta.
Soitinten perheessä on luonnollinen jatko uruista on siirtyminenkenraalista....korpraaliin, tai vehnästä juolavehnään eli uruista rumpuihin.

Kun teirän tuttavanne tai poikanne (flikoolle tämei oo yhtää mitää) joutuu rumpukärpääsen pistärnäksi, teirän pitää vain lohoruttautua, jotta pääasia, että on muuten terve. Tähän ei oo parannusta. Hukavaa on kyllä sitte kans sanua naapuriille ylypiää, jotta ei meirän poika olis halunnukkaa sellaasia klaneetin laksissipilliä vingutettavaksi, ja kun meirän poika aloottaa klopuuttamisen, niin samalla markilla ei tottamalaata oo eres kuuro Valtterikaa. joo, että näin.

Kuvas moirän päätoimittajat keskustelevat kongan lääppimisen tairosta, eli koska taputellahan ja koska kunnolla lyörähän (vrt. vaimo). nuottia ei tietenkää tartte osata, sitä vaan vetää komppia mikä kulloostekki sopii (omasta mielestä). Rumpujen plätkyttäminen on siinäkin mieles järkehenkäypää hommaa, kun siinei tarvita mitää kontrapunktia tai maiseiskoja.
Hyvä lukija! Juho ja Kassu toivottavat antoosia lukuhetkiä tuleville
keikka Sepoille. (Lukijakunta huomioonotettaessa, kirjanen saatavana myös kasettina)